Valtava määrä teknologiaa pyörittää suomalaisten työeläkkeitä

Mitä teknologioita tarvitaan, jotta suomalaisten työeläkepalvelut toimivat luotettavasti ja varmasti? Arekin teknologiapäällikkö Aleksi Anttila tarjoaa kurkkauksen konepellin alle ja kertoo innovaatioista, jotka vievät kehitystä eteenpäin. 

blogi_aleksijpg

Kuvituskuva

”Käytännössä kaikki suomalaiset työeläkelaskelmat syntyvät meidän avullamme”, sanoo Arekin teknologiapäällikkö Aleksi Anttila. ”Palvelumme ytimen muodostaa ansaintajärjestelmä, joka sisältää kaikkien suomalaisten ansiotiedot 1960-luvulta alkaen. Sitä käytetään edelleen joka päivä. Järjestelmä on kaikkien työeläkkeiden maksuun tarvittavien ansaintatietojen koti.” 

Arekin perustehtävä on tuottaa yhteisiä palveluja kaikille Suomen työeläkeyhtiöille. Yhtiön valikoimaan kuuluu yhteensä noin 200 palvelua, joita työeläkealan asiakkaat hyödyntävät prosesseissaan.  

Palvelujen taustalla pyörii kymmenkunta isoa järjestelmäkokonaisuutta. Sekä palvelut että taustajärjestelmät vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja kehittämistä. 

"Valitut ratkaisut edustavat aina oman aikansa tarpeita ja parhaita teknologioita", Anttila kertoo. "Analysoimme kokonaisuutta jatkuvasti miettien, millaiset teknologiat vastaavat parhaiten uusiin haasteisiin mutta takaavat samalla myös pitkäaikaisen jatkuvuuden. Sen pohjalta teemme ratkaisut päivityksistä sekä tarjottavista palveluista ja käyttöliittymistä. Ajattelemme samalla järjestelmän eri osien potentiaalista elinkaarta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia."

Järjestelmät matkalla pilveen 

Kehityskohteista tällä hetkellä merkittävin on siirtymä keskuskonejärjestelmistä pilviympäristöön. Kaikkea ei voi uudistaa kerralla. On tärkeää arvioida, mitä kannattaa siirtää milloin ja millaisella teknologiaratkaisuilla. 

"Mainframe-riippuvuutta purkaessa täytyy ensin tunnistaa potentiaaliset kohteet, joissa pystytään tekemään järkevä määrä toimenpiteitä kerralla”, Anttila toteaa. ”Lähdimme tukemaan asiakkaitamme tuottamalla heidän tarpeisiinsa uuden pilviyhteensopivan ratkaisun. Aloitimme joustavasti tutkimalla, mitä pilvikyvykkyys vaatii ja kehitimme samalla pohjaratkaisua. Saimme synnytettyä toimivan mallin, ja oppeja on voitu soveltaa muuhunkin tekemiseemme.” 

Anttila kertoo, että moni projekteista, joissa hän ja muu kehittäjätiimi ovat mukana, on edistyksellinen niin Suomen kuin maailmankin mittakaavassa.  

”Olemme panostaneet paljon automatisointiin ja pohjaratkaisuihin. Niiden avulla järjestelmän perusrunkoa ei tarvitse työstää niin dramaattisesti, ja liikkeellelähtö on ketterämpi. Olemme tässä ehdottomasti kehityksen kärjessä. Uutta ja vanhaa yhdistettäessä kaikkein tärkeintä on kuitenkin, että järjestelmän toiminta on varmaa.” 

Tietoturva kulkee käsi kädessä pilviympäristön rakentamisen kanssa. On varmistettava, että palveluja voidaan käyttää vain oikein tarkoitusperin. 

”Maailman muutoksessa potentiaaliset riskit ovat kasvaneet”, Anttila sanoo. ”Tarvitaan jatkuvaa analyysiä siitä, mikä voi mennä vikaan tai mitä voidaan käyttää väärin. Samalla kuitenkin myös valvontaan syntyy uusia työvälineitä.”  

”Automaation avulla haavoittuvuudet ja riskit voidaan tunnistaa tänä päivänä nopeasti. Kehitämme jatkuvasti myös kaikkien käyttäjien laitteiden tunnistamiseen ja autentikointiin pohjautuvaa zero trust -periaatetta”. 

Pitkällä tähtäimellä arkkitehtuurin joustavuus korostuu 

Teknistä innovointia vauhdittavat sekä lainsäädännön muutokset että asiakkaiden tarpeet yhteiskunnan kehittyessä. 

”Suomen ja EU:n muuttuva regulaatio määrittelee pakollisen tekemisen”, Anttila kertoo. ”Sen myötä joudumme jatkuvasti miettimään, miten järjestelmiä täytyy viedä eteenpäin. Proaktiivisen kehityksen oheistuotteena löydämme asioita, joihin ei vielä ole valmista mallia. Juuri nyt asiakkaiden digitaalisia liiketoimintatarpeita leimaa tarve hyödyntää dataa tehokkaammin ja laadukkaammin.” 

Työeläkejärjestelmä on osa suomalaisen yhteiskunnan perustaa, joten järjestelmien kehityshorisontti on pitkä. On pohdittava, millaisia tarpeet ovat esimerkiksi kymmenen vuoden päästä.

”Tulevaisuudessa keskiöön näyttävät nousevan hienojakoisemmat, helpommin integroitavissa olevat palvelut, jotka voidaan ottaa helposti käyttöön sitä mukaa, kun asiakkaille nousee uusia liiketoimintatarpeita. Isommassa kuvassa tärkeää onkin kyky miettiä millainen arkkitehtuuri tuo joustavuutta, kykyä mukautua sekä vastata pienempiin ja suurempiin kehitystarpeisiin.” 

Näköalapaikka teknologian kehitykseen 

”Analysoimme jatkuvasti yhteiskunnan sekä teknologian kehitystrendejä, ja pyrimme tunnistamaan niiden vaikutukset tulevaisuuden vaatimuksiin”, Anttila kertoo. ”Kokeilut ovat osa kehitystyötämme, ja olemme verkostoituneet laajan asiantuntijajoukon kanssa. Keskustelemme seuraavista askeleista sekä asiakkaiden että omien kumppaniemme kanssa.” 

Vastuullisuus on ohjelmistosuunnittelussa tänä päivänä yhä tärkeämmässä roolissa.  

”Ympäristövaikutuksia mietitään nyt aktiivisesti. Hiilijalanjäljen laskenta on merkittävä askel monille toimijoille. Kartoitamme osaltamme hyötysuhteeltaan tehokkaimpia ratkaisuja ja luomme säästöjä koko alalle. Haluamme olla aktiivisesti mukana yhteisten haasteiden ratkaisussa.” 

Anttilan mukaan hänen työnsä yksi parhaista puolista on mahdollisuus tutustua uusimpiin – ja hyvin erilaisiin – teknologioihin. 

”Olen osaltani päässyt mukaan vaikka mihin. Ei ole montaa paikkaa, jossa saa näin kattavan näkymän digitaalisen muutoksen etenemiseen. Myös tietoisuus tulevaisuuden kehityssuunnista kasvaa työvuosien aikana jatkuvasti.”