Pilveistämisellä miljoonasäästöt työeläkejärjestelmiin
Arek rakentaa, ylläpitää ja kehittää eläkevakuuttamisessa tarvittavia yhteisiä tietojärjestelmäpalveluita. Työeläkeala käy läpi mullistavia muutoksia prosessien digitalisoituessa. Asiakkaamme ovat suomalaisia eläkeyhtiöitä ja tehtävämme on turvata työeläkeyhtiöiden teknologiset toimintaedellytykset nyt ja tulevaisuudessa.
Teknologian kehittyessä organisaatiot ovat havahtuneet pilvipalveluiden tarjoamiin mahdollisuuksiin: kustannustehokkuuteen, skaalautuvuuteen ja luotettavuuteen.
Pilvipohjaisten järjestelmien käyttöönotto on viime vuosina kiihtynyt monilla toimialoilla, niin myös työeläkealalla.
Arekin toiminnan keskiössä on ollut viimeisten viiden vuoden ajan palveluiden pilveistäminen ja pilvisiirtymän mahdollistaminen. Arekin IT-johtaja Carita Broms-Paulasuon mukaan pilvisiirtymällä on jo nyt saavutettu merkittäviä säästöjä.
”Arekin kokonaiskustannukset ovat laskeneet, ja pilvipalveluiden myötä on saavutettu huomattavia ympäristöön liittyviä säästöjä. Arekissa tehdyt pilveistysprojektit ovat tuoneet jatkuvista kuluista säästöä Arekille noin 22 prosenttia”, Broms-Paulasuo sanoo. Kyseessä ovat siis miljoonaluokan säästöt.
Vaiheistamisella varmistetaan jatkuvuus ja säästöt
Arek on noudattanut pilvisiirtymässä tarkkaa vaiheistettua lähestymistapaa, jotta järjestelmät toimisivat häiriöittä kaikissa vaiheissa.
”Ensimmäiseksi keskityimme pilvipalveluiden ja teknologian pilotointiin. Seuraavassa vaiheessa käynnistimme hankkeen, jossa ratkoimme, miten Arekin tuotanto- ja kehitysympäristöjä kehitettiin kohti pilviyhteensopivuutta. Samalla hyödynsimme konkreettisesti pilviteknologioita kaikissa käynnistyvissä kehityshankkeissa”, Broms-Paulasuo kuvailee alkutilannetta.
Alkuvaiheiden jälkeen on kaikki pilvipohjaiset sovellukset toteutettu Arekin private-pilveen, mikä on mahdollistanut joustavamman ja tehokkaamman työskentelyn.
Yksi merkittävimmistä askeleista kustannusten näkökulmasta on ollut vanhojen, keskuskonepohjaisten järjestelmien kontitus ja siirtäminen pilvipalveluihin ”lift and shift” ja ”hosting” -ratkaisuilla. Se on mahdollistanut huomattavia kustannussäästöjä.
”Nyt juuri olemme käynnistäneet laajan hankkeen, missä uudistamme perusjärjestelmät pilvipohjaisiksi ja jatkamme näin pilvimatkaamme kohti julkipilveä”, Broms-Paulasuo kuvaa tulevaisuutta.
”Yhteiskunnan kannalta kriittisiin toimintoihin ei pidä harkitsemattomasti valita pilvinatiiveja ratkaisuja, jotka sitovat tiettyyn teknologiaan ja ratkaisuun. Täytyy säilyttää toimittaja- ja teknologiariippumattomuus, vaikka jotkin pilvinatiivit ratkaisut houkuttelisivatkin hinnoillaan”, Broms-Paulasuo painottaa.
Pitkäjänteistä ja tieturvallista mahdollistamista
Pitkällä tähtäimellä pilvisiirtymän tavoitteena on paitsi kustannussäästöt, myös toiminnan jatkuvuuden varmistaminen ja kyky vastata nopeasti muuttuviin markkinatarpeisiin.
”On tärkeää ymmärtää, että pilvipalvelut eivät itsessään ratkaise kaikkia haasteita, mutta ne tarjoavat työkaluja tehokkuuden parantamiseen ja uudenlaisen toiminnan mahdollistamiseen”, Broms-Paulasuo sanoo.
Yksi pilvisiirtymän keskeisistä näkökohdista on tietoturvan varmistaminen. Arek on panostanut erityisesti riskienhallintaan ja suunnitelmiin mahdollisten tietoturvariskien hallitsemiseksi. Pilvipalveluiden käyttöön liittyvät uhkamallinnukset ja vaikutusten arvioinnit ovat osa Arekin tietoturvakäytäntöjä.
Myös kattava irtautumissuunnitelma täytyy olla, jotta erilaisten skenaarioiden toteutuessa palvelut voidaan vetää olemassa olevalta palveluntarjoajalta pois hallitusti.
AI-arkkitehtuuria?
Tulevaisuudessa Broms-Paulasuo näkee pilvipalveluiden tarjoavan yhä enemmän mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen ja digitalisoitumiseen. Pilvipalveluiden avulla voidaan vastata nopeasti markkinoiden, asiakkaiden ja lainsäädännön muuttuviin tarpeisiin.
Entä miten tekoäly tulee näkymään ohjelmistokehityksessä tulevina vuosina?
”Tästä kehityksestä meidän pitää olla todella hereillä. On vaikea sanoa, mitä kaikkea tekoäly mahdollistaa ohjelmistokehityksessä esimerkiksi kahden vuoden päästä. Pian kuitenkin nähdään, missä määrin ohjelmistokehitystä, testausta ja teknologiaratkaisuja voidaan toteuttaa tekoälyä hyödyntäen”, Broms-Paulasuo pohtii.
