Lainsäädäntö elää – miten työeläkejärjestelmät muuttuvat?
Millaisia vaatimuksia lakimuutokset asettavat työeläkejärjestelmille? Entä miten työeläkeyhtiöiden toiveet huomioidaan uudistusten keskellä? Lainsäädännön muuttuessa työeläketeknologiaa uudistetaan tiiviissä yhteistyössä.
Kuvituskuva
”Jokaisen suomalaisen työeläkevakuutetun työeläkeotteen takana on mittava valikoima Arekin järjestelmiä ja sovelluksia”, sanoo Arekin asiakkuusjohtaja Pia Westerling. ”Osallistumme työeläkelan yhteisten rekistereiden sekä tietojärjestelmäpalveluiden ylläpitoon ja kehittämiseen yhdessä Eläketurvakeskuksen ja työeläkevakuuttajien kanssa.”
Eläketurvakeskus (ETK) seuraa lainsäädäntöä, tarkastelee tulossa olevia lakimuutoksia sekä osallistuu eläketurvaa koskevien muutosten valmisteluun.
”Käymme muutokset koordinoidusti läpi työeläkeyhtiöiden kanssa ja analysoimme, millaisia uudistuksia lakimuutokset tarkoittavat IT-palveluissa”, sanoo ETK:n rekisteriosaston osastopäällikkö Sari Alanko.
"Istumme samassa pöydässä Arekin kanssa, joka rakentaa toteuttaa työeläkevakuuttajien tarvitsemat yhteiset palvelut sekä käyttöliittymät.”
ETK siis huolehtii työeläkeratkaisujen lainmukaisuudesta ja Arek rakentaa tarvittavat järjestelmäratkaisut.
Yhteistyö on avain työeläkejärjestelmien kehityksessä
”Kun lakimuutostarpeita nousee, oleellista on saavuttaa ymmärrys muutosten teknisistä vaatimuksista sekä arkkitehtuurista, jolla palveluita pystytään tuottamaan kustannustehokkaasti myös 30 vuoden päästä”, Arekin asiakkuusjohtaja Pia Westerling kertoo. ”Sen jälkeen päätämme yhdessä parhaista ratkaisuista ja työstämme arkkitehtuuria eteenpäin omissa työryhmissämme.”
Työryhmissä myös varmistetaan, että kaikki rajapinnan kautta kulkeva tieto sopii eri eläkevakuuttajien palvelutarpeisiin. Järjestelmän on palveltava luotettavasti kaikkia. Testausvaiheessa tarkistetaan, että muutokset menevät oikein ja että laskelmat täsmäävät.
Aivan erityistä huomiota kiinnitetään tietosuojaan ja tietoturvaan.
”Työeläkkeiden laskennassa puhutaan erittäin tärkeästä ja arkaluontoisesta tiedosta”, Westerling korostaa. ”Esimerkiksi GDPR:stä huolehtiminen on kriittistä.”
Järjestelmän luotettavuus tärkeää
Jotta työeläkeyhtiöt pystyvät palvelemaan kansalaisia hyvin, tarvitaan järjestelmiä, jotka toimivat keskeytyksettä päivitystenkin keskellä.
”Kaikki työeläkeyhtiöiden asiakkaat eivät ole verkossa aina kahdeksasta neljään”, Westerling toteaa. ”Monet hoitavat eläkeasioitaan esimerkiksi kymppiuutisten aikaan. Myös eläkeyhtiöt ajavat suuria eräajoja normaalien päiväaikojen ulkopuolella. Kun järjestelmät toimivat kaikkina vuorokauden aikoina, käyttö hajautuu.”
Arekilla järjestelmäkehitys on jatkuvaa ja huoltokatkot pidetään minimissä. Lakimuutoksiin liittyvistä huoltotoimenpiteistä sovitaan erityisen tarkasti.
”Arekin järjestelmien toimintavarmuus on ollut meidän kokemuksemme mukaan erittäin hyvä”, ETK:n Alanko sanoo. ”Työeläkealan rekisteritietoa tarvitaan jatkuvasti toiminnoissamme muun muassa eri viranomaisille, ulkomaan eläkelaitoksille sekä tilastoihin, ennusteisiin ja tutkimuksiin. Tietojenvaihtoa palvelujen välillä on todella paljon, ja datan kirjo on valtava.”
Tiekartta vuoteen 2030 kattaa hetu-uudistuksen ja paljon muuta
ETK seuraa hallitusohjelmien kirjauksia aktiivisesti. Käynnissä olevia hankkeita on paljon, ja jokainen lakimuutos vaatii neuvonpitoa eri tahojen kanssa.
Hyvänä esimerkkinä isosta uudistushankkeesta Alanko mainitsee henkilötunnusten uudistuksen, jonka myötä tunnusten riittävyys varmistetaan uusilla välimerkeillä.
”Välimerkkiuudistusta varten on pyöritelty useita eri ratkaisuvaihtoehtoja ennen yhteisymmärrystä siitä, mitä rajapintoja muutetaan ja milloin. Meillä on ollut kansallisessa hankkeessa oma edustus. Olemme koordinoineet työeläkealan kantoja ja antaneet lausuntoja. Olemme myös olleet mukana Arekin järjestelmäkehitysprojektissa ja välittäneet tietoa työeläkealan muutosten etenemisestä sidosryhmillemme ”
Kun lakimuutokset varmistuvat, Arek käärii hihat ja vie tekniset muutokset läpi. IT-kehitys ei onnistuisi ilman yhteistä kehittämistä ja pohdintaa.
”Vuosisuunnittelussa päätämme, mitä lähdemme tekemään, budjetoimme ja aikataulutamme projektit”, Westerling kertoo. ”Suunnittelu ulottuu tällä hetkellä vuoteen 2030 asti, ja tarkentuu vielä ajan kanssa. Suuri tiekartta on kuitenkin olemassa. Sillä varmistamme, että palvelut pystytään tuottamaan luotettavasti ja tiedämme myös edessä olevat tekniset uudistustarpeet.”
Monet teknologiauudistukset ovat välttämättömiä. Kehitykseen vaikuttavat vahvasti esimerkiksi reaaliaikaisuus ja digitaalisuus. Eläkealalla tämä tarkoittaa esimerkiksi sähköisiä työeläkeotteita ja tiedon entistä monimuotoisempaa käyttöä.
”Arkkitehtuurisesti järjestelmissä tulee aina olemaan samaan aikaan vanhaa ja uutta”, Westerling toteaa. ”Pyrimme pitkäkestoisiin ratkaisuihin. Se edellyttää osaajiltamme laaja-alaista kokemusta ja kokonaisvaltaista ymmärrystä. Teemme kehitystä hyvin monipuolisesti ja aina yhdessä asiakkaidemme kanssa. Näin kansalaiset saavat käyttöönsä parhaat mahdolliset työeläkeohjelmistot ja -palvelut.”