Keskuskoneelta pilveen, Cobolista Javaan – eläkelaskenta tehostuu ja sujuu edullisemmin
Pilvisiirtymä kolkuttelee konesalien ovia digitalisaation asettaessa palveluille yhä kovempia vaatimuksia. Myös eläkelaskennassa käytettävien tietojärjestelmien on uudistuttava. Miten Cobolia puhuva massiivinen keskustietokonejärjestelmä saadaan pilviympäristöön mahdollisimman jouhevasti? Arekin teknologiapäällikkö Aleksi Anttila avaa ainutlaatuista Yhella-hanketta.
Yhella, lyhenne sanoista ”yhteinen eläkkeen laskenta”, on järjestelmä, jonka avulla Arek laskee kaikkien suomalaisten työeläkkeet. Se on lähtenyt kehittymään jo 1990-luvun puolivälissä.
Järjestelmä on pyörinyt alusta alkaen Arekin keskustietokoneella, mutta digitalisaation edetessä ja asiakastarpeiden kasvaessa sen suorituskyvyltä vaaditaan yhä enemmän. Muuttuvassa tilanteessa Arekilla lähdettiin pohtimaan järjestelmän uudistamista pilviympäristöön sopivaksi.
”Kyse on sen verran massiivisesta järjestelmästä, että sellaista ei voida uudistaa noin vain”, Anttila kertoo. ”Jotta digitaaliset palvelut pystytään tulevaisuudessa tarjoamaan laadukkaasti, tarvitsimme siirtymäratkaisun, joka varmistaisi palveluiden luotettavuuden ja kestäisi aikaa ennen järjestelmän varsinaista uudistamista.”
Varsinainen järjestelmäuudistus valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2028. Tavoitteena on saada täysin uusi eläkkeenlaskenta käyttöön silloin. Siirtymäajalla on tarkoitus taata luotettava palvelu, jotta asiakkaiden digitaalisten palveluiden aiempaa suurempi käyttö onnistuu ilman huolta suorituskyvyn riittävyydestä.
22 miljoonaa riviä konvertoitavaa koodia
Arekin keskustietokone on ohjelmoitu Cobol-kielellä, joten aivan muuntoprojektin aluksi piti kartoittaa, miten se saadaan kääntymään Javaksi.
”Konvertoitavaa Cobol-koodia oli yhteensä huikeat 22 miljoonaa riviä. Se on vakuuttava luku. Ensimmäisenä askeleena oli varmistaa, että meillä on teknologia, jolla uudistus voidaan toteuttaa. Heirloom Computingilta löytyi tuote, jolla projekti onnistuisi”, Anttila avaa.
Mukaan tarvittiin vielä laaja joukkio muitakin kumppaneita.
”Accenture tuli mukaan suorittavaksi tahoksi. He ottivat käyttöön Heirloomin teknologian, testasivat sitä pieteetillä ja huolehtivat siitä, että se kääntyy Java-kielelle oikein. TietoEvry ja Google varmistivat omilla teknologioillaan sen, että järjestelmä saatiin pyörimään luotettavasti Arekin omaan pilviympäristöön.”
Testattavaa oli projektin aikana paljon. Matkan varrella piti verifioida sekä tulosten oikeellisuus että järjestelmän hyvä suorituskyky. Koko projekti kesti kokonaisuudessaan noin vuoden. Lopputuloksena saatiin Anttilan mukaan selkeä parannus ja lisää skaalautuvuutta.
”Testattu ratkaisu tarjosi paljon enemmän kapasiteettia yhtäaikaiseen liikenteeseen ja pystyi suoriutumaan piikkikuormista kävijähuippujen aikana selvästi paremmin kuin edellinen. Päiväkohtainen ennätys laskentakutsujen määrässä oli jopa 100 000, kun normikuormitus oli 20 000–30 000 päivässä. Aiempaan verrattuna suorituskykyä on nyt neljästä kahdeksaan kertaa isompaan tapahtumien käsittelyyn ilman, että loppukäyttäjälle näkyy ongelmia.”
Joustavamman ja skaalautuvamman ajoympäristön lisäksi säästöä tuli myös kustannuspuolelle, sillä Arekin keskustietokoneen kuormitusta saatiin Anttilan mukaan tiputettua noin 40–50 prosenttia siirtämällä raskain järjestelmä pilveen.
Järjestelmä on ollut puolitoista vuotta tuotantokäytössä, ja sen kanssa on päästy jo stabiiliin vaiheeseen. Ongelmia ei ole esiintynyt.
”Kaikki pienet haasteet saatiin korjattua nopeasti kuntoon. Projektin jälkeen ei ole tehty muuta säätöä kuin prosessoriytimien säikeistys eli hyperthreading, koska tunnistettiin, että järjestelmä käyttää vain yhtä prosessorin ydintä kerrallaan. Yksi virtualisointikerros poistettiin käytöstä ja saatiin vielä lisää suorituskykyä säikeistyksellä”, Anttila toteaa.
Riskeiltä vältytään hyvällä pohjatyöllä
”Kyse on oikeasti poikkeuksellisen suuresta ja hyvin onnistuneesta, Suomen mittakaavassa täysin ainutlaatuisesta projektista. Sellaisia ei ole nähty kovin monta myöskään muualla maailmassa”, sanoo Anttila.
Vastaavaa projektia harkitsevia Anttila suosittelee panostamaan hyvään pohjatyöhön, jotta riskit saadaan pidettyä pieninä.
”Ensiksi pitää miettiä, mitä voi ja kannattaa lähteä siirtämään pilveen pyöriväksi juuri tämäntyyppisellä siirtymäarkkitehtuuriratkaisulla. Keskeistä on tunnistaa, että järjestelmä on tarpeeksi iso ja kriittinen, jotta siitä saadaan tarvittavat säästöt. On myös tärkeää ymmärtää järjestelmän riippuvuudet. Mitä enemmän niitä on, sitä vaikeampi on myös siirto.”
Anttila korostaa, että pilvisiirtymä edellyttää tiettyjä kyvykkyyksiä tekijöiltään.
”On tärkeää varmistaa, että ne, jotka ovat tehneet keskustietokoneiden kehitystyötä, ymmärtävät pilveä, sillä se vaatii oppimista, eikä osaajaa välttämättä ole heti valmiina.”
Vanhan ja uuden teknologian yhteensovittaminen ja monipuolisen kokonaisuuden ymmärtäminen on Anttilan mukaan kasvattanut koko Arekin tiimin osaamista, kun oppeja on jaettu kaikille.
”Projekti näytti, miten hienosti eri aikakausien teknologiat voivat toimia ja keskustella keskenään. On hämmästyttävää, miten paljon voidaan saada aikaan. Prosesseista on samalla opittu ymmärtämään pilviympäristöjen tarjoamat mahdollisuudet.”
Anttila suosittelee siirtymäarkkitehtuuriratkaisua kaikille, jotka tavoittelevat lisää suorituskykyä ja kustannussäästöä, mutta eivät ole vielä valmiita investoimaan uuden kehittämiseen.
”Se on liiketoiminnan kannalta hyvä ratkaisu, joka antaa lisäaikaa ja tuottaa säästöä, jotta varsinaiseen uudistamiseen on varaa investoida myöhemmin. Projekti maksaa itsensä takaisin noin kahdessa vuodessa – sen jälkeen syntyy jo kustannussäästöä.”